Timo saa vuoden kielistipendin

Vuosittainen suomen kielen stipendi jaettiin koulunpäättäjäisten yhteydessä 10. kesäkuuta. Tämä vuonna stipendin sai Timo Peltonen Frösåkersin koulusta. Timo on osoittanut erityistä kiinnostusta ja intoa suomen kieltä kohtaan ja sai kannustuksena lahjakortin, kirjan ja suomalaisia karkkeja. Kuvassa näkyy Timo, yhdessä isänsä Jyrkin ja Suvi Kokon, suomen kielen hallintoalueen koordinaattorin kanssa.

Östhammarin kunta jakaa vuodesta 2017 lähtien stipendin kannustuksena oppilaille jatkaamaan suomen kielen opintojaan ja, että useampi lapsi ja nuori alkaisi lukemaan suomea äidinkielenä.

- Tulin iloiseksi, kun sain tietää, että saan suomen kielen stipendin. Puhun suomea kotona ja matkustaessamme Suomeen lomilla. Pidän myös isän sukuun Suomessa yhteyttä puhelimitse. Tänä kesänä matkustan Suomeen painileirille, kertoo Timo.

 

Tukee kielenkehitystä

Tällä hetkellä on kunnan kouluissa kymmenen suomea lukevaa oppilasta. Se, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden äidinkielenopetukseen on tärkeä osa kielenkehitystyötä ja vaikuttaa siihen, että suomen kieli pysyisi elävänä kielenä Ruotsissa.

- Pyrimme tukemaan lasten ja nuorten kielten kehitystä. Tarjoamme esimerkiksi suomen kielen opetusta kaikille lapsille ja nuorille, joilla on suomalaiset juuret ja haluavat opetusta, sanoo Suvi Kokko.

Äidinkielentuki alkaa jo päiväkodissa ja koulussa voi valita joko aloittelijan tai jo suomea osaavan opetussuunnitelman. Suomen kielen ei tarvitse olla kotikieli saadakseen opetusta. Äidinkielellä on tärkeä asema lasten kulttuuri-identiteetin ja itsetunnon kehitykselle.

- Kansallisten vähemmistökielien opetus edistää kielenelvytystä. Kansalliset vähemmistökielet, kuten suomen kieli, ovat osa Ruotsin kulttuuriperintöä, mutta paljon työtä on jäljellä, jotta nämä uhanalaiset kielet saadaan taas eläviksi kieliksi, sanoo Suvi Kokko.

 

Harva nuori lukee suomea

Östhammarin kunnassa on suhteellisen suurella osalla asukkaista juuret Suomeen, mutta erittäin vähän lapsia lukee suomea koulussa. Suvi toivoo onnistuvansa lisäämään lasten ja nuorten uteliaisuutta ja mielenkiintoa juuriinsa ja valitsemaan suomen kielen opinnot.

-       Suomen osaaminen voi olla monelle tarpeellista kommunikoitaessa vanhempien sukulaisten kanssa ja sitoo lähemmin sukujuuriin. Sen lisäksi, tarvitaan suomen kielen taitoa  työelämässä Ruotsissa, kuten esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä, turismissa ja kaupallisella alalla, sanoo Suvi Kokko.

Suomen kielen hallintoalue

1. tammikuuta 2010 lähtien on Ruotsissa voimassa laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Lain tarkoituksena on vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja edistää kansallisten vähemmistöjen kulttuureja ja kieliä. Samaan aikaan kun laki astui voimaan, tuli Östhammarin kunnasta suomen kielen hallinto alue. Noin 12 prosentilla kunnan asukkaista on suomalaiset juuret. Hallintoalueena on kunnalla erityinen vastuu suomen kielestä. Ruotsissa on yhteensä 66 kuntaa, jotka kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen.